maanantai 23. heinäkuuta 2012

Tunnelmia Colourscapen takaa

Kuva: E. Karvo

Colourscape-työläisen mietteitä

Koko talven sain kuulla ihmisiltä ”voi että kun se Colourscape jäi väliin” tai ”joo, kävinkin siellä, olisipa kiva jos se tulisi uudestaan”. En uskaltanut toivoa ainakaan kovin kovasti, että comeback tapahtuisi - pessimisti ei pety - mutta sitten iloinen tieto tuli ja heinäkuun odottaminen tuntui pitkältä. Näin unta töistä, mailailin brittiläisten ja suomalaisten ystävien kanssa ja katselin läpi valokuviani. Sitten britit saapuivatkin jo Suomeen ja heidän mukanaan rakas Festival One. Lukemista ja gradun kirjoittamista sisällään pitänyt kevät vaihtui fyysisesti raskaaseen työhön, mutta raitis ulkoilma ja aivan ihanat työkaverit saavat raskaan rakennelman päivittäisen pystyttämisen ja purkamisen tuntumaan kevyeltä.

Colourscape-aluetta valmisteltaessa ja päivittäisessä huollossa pitää muistaa monia yksityiskohtia. Ne kuitenkin palautuivat mieleen erittäin vilkkaasti ja asiat löysivät nopeasti omat paikkansa - kuin välissä ei olisi ollut pitkää talvea ollenkaan. Oikeanlaiset tapit tiettyihin paikkoihin, tuuliaita oikealle etäisyydelle rakennelmasta, kuplat oikeisiin kohtiin. Mutta olin unohtanut, miltä sisällä olo tuntui, miltä värit näyttivät ja tuntuivat ympärillä. Sitä tunnetta kun on vaikea rekonstruoida muualla kuin Colourscapessa itsessään. Mieleni tekisi vain halata rakennelmaa koko ajan, korvaamaan nipistämisvaihtoehtoa kun tuntuu, että kaikki on vain unta.

Valmistautumispäivien vesisateet muuttuivat parempiin säihin, kun aukaisimme ovet yleisölle. Workshopit löysivät hiljaisemman ensimmäisen päivän jälkeen enemmän vierailijoita ja oli ihanaa kuulla niin tutuilta ja ystäviltä kuin tuntemattomiltakin, miten he nauttivat Colourscapessa käymisestä. Colourscape on taideteos, mutta se on helposti lähestyttävä ja siitä on vaikea olla pitämättä. Viime kesän huippuhelteet ovat muuttuneet mukavan leudoiksi kesäpäiviksi, eikä lämpötila sisällä nouse liian tukalaksi moneksi tunniksi kerralla. Kaikenikäiset kävijät ovat olleet iloisia poistuessaan ja sen parempaa kiitosta mekään emme voi saada. Se tunne, kun voit olla osallisena ihmisille hyvän mielen tuottamisessa, on ihana!

Colourscape-työläiselle suuren osan työn ilosta tuovat muassaan maailman ihanimmat ja hauskimmat työtoverit. Viime vuodelta tutut ystävät sekä uudet tuttavat tekevät työstä kevyempää ja iloisempaa. Colourscapessa työskennellessä on osana värikästä perhettä, jonka jäsenet pitävät huolta siitä, että kaikille on aina tarjolla kuppi teetä!

Rakennelman kanssa edetään päivä kerrallaan, koska sään muuttumista on vaikea ennustaa etukäteen. Tähän asti asiat ovat sujuneet sujuvasti, enkä näe, mikseivät ne voisi jatkaa sulavaa kulkuaan. Jaloissa ja käsissä on kipeitä rakkoja, nenänpää on saanut ihan liikaa aurinkoa, kroppa on täynnä selittämättömiä naarmuja ja mustelmia, ja vaatteita on saanut pestä mudasta ja roskista iltaisin. Lopulta kuitenkin asenne ja mieliala ratkaisevat, ja ne eivät voisi olla enää tämän parempia!

Elina Karvo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti